Voi tylsyyden tylsyys tätä vesisadetta! Eikö se lopu koskaan?
Siiselin (ja minun) onneksi äitini on innokas ompelija sekä neuloja, ja Sonalle on tehty jo kolme erilaista pukua! Kaksi hieman eri mallista sadetakkia fleece-vuorella ja neulepusero viileämmille keleille. Ei tarvitse pienen vesisateessa kastua ja paleltua :) Pikku hiljaa viileässä karaistetaan, ettei ihan järkyttyisi talven pakkasia! Toistaiseksi tosielämässä tarvittu on vain sadetakkia ja -manttelia, tosin on neulettakin kokeiltu ;) Neule on vielä Sonalle hieman iso, saa nähdä syntyykö äidin pajassa vielä pienempikin neule ennen kuin Sona ehtii kasvaa nykyisen puvun kokoiseksi ;D Sona on livakka nostelemaan tassut lahkeista puvun sisälle tai kaula-aukon kohdalta ulos, joten vaatteiden käyttämistä treenataan :) Manttelimallinen sadetakki on tähän mennessä pysynyt parhaiten pennun päällä. Kovemmille pakkaskeleille olisi tarkoitus tehdä vielä lämmin fleecepuku, niillä vaatteilla pitäisikin sitten pärjätä. Kuviakin sadevaatteista ja neuleesta on luvassa, kunhan saadaan otettua! Samalla tavalla luvassa on seisontakuva, jospa ensi viikonloppuna muistaisi ja onnistuisi?
 |
| Sona & vinkupossu |
Ja näin possu saa kyytiä!
Naksuttimeen tutustuminen aloitettiin tänään - tylsyyden karkottamiseksi! :) Aluksi hätkähti naksun ääntä, mutta tottui muutaman naksautuksen jälkeen ääneen eikä ollut siitä enää moksiskaan. Kaksi naksutustuokiota on tänään pidetty, sillä ulkoilu on jäänyt melko vähäiseksi kaatosateen takia - taidetaan treenailla vielä kolmannenkin kerran, sen verran riiviönä pentu tuossa riekkuu!
Aamulla saatiin sentään elämään jännitystä, kun matkattiin junalla Pieksämäeltä Jyväskylään. Lemmikkivaunu oli nimittäin täynnä - aikaisemmilla matkoilla olemme saaneet olla aivan kahdestaan, joten yllätyin kyllä suuresti, kun vaunussa oli yhtäkkiä muitakin kuin me. Lemmikkivaunu oli junasta liukuovilla eristetty pieni "koppi", joten montaa koiraa sinne ei oikeastaan olisi mahtunutkaan. Tänä aamuna siellä oli kolme pienempää ja kaksi suurempaa koiraa, ja yksikin koira lisää olisi ollut hieman liikaa. Seuranamme oli nuori irlanninsusikoira, dalmatialainen, villakoira sekä mäyräkoira. Sona jännitti tilannetta selvästi, sekä koirien että myös varmasti sen takia, että minuakin hieman jännitti siiselin reaktio! Aikaisemmin aina tyhjillään ammottanut vaunu olikin yhtäkkiä täynnä muita koiria! No, Sona murisi epävarmuuttaan ja haukahtikin muutaman kerran - minä yritin ottaa rennosti; "höpö höpö" kertoo jo Sonalle, ettei ole syytä haukkua. Silti ehkä varalta vielä purisee hieman, jos olisikin... Nopeasti Sona kyllä sopeutui tilanteeseen ja sai vähän torkuttuakin, tosin vaunun toisessa päässä haukahteleva mäyräkoira sai Sonankin vähän epäileväksi silloin tällöin. Hyvää toisiin koiriin totuttelua Sonalle :)
Viikonlopun kuulumisia laittelen myöhemmin - heti kun saan kuvat siirrettyä koneelle :)
Lopuksi vielä muutama kuva parin viikon takaa. Jonain iltana Sona oli käymässä nukkumaan...ensin haki työtuolini alle pudonneen sinisen veluurinutun petiinsä ja sitten löysi vielä jostain Sampan mustat sukat unikaverikseen...
Vasta sitten oli hyvä käydä nukkumaan!
