Rantaelämää!

Luvassa kuvapläjäys meidän kesänvietosta kotirannassa!

Tuli arveltua, että kesälomalla ehtisi päivitellä blogia ahkerammin, mutta kuinkas kävikään...päivityksiä on harvakseltaan. En ollenkaan tullut ajatelleeksi, että minähän teen töitä ja opiskelen heinäkuun puoleen väliin asti täyttä häkää... Uskaltaakohan enää lupailla, että sitten jos ehtisi useammin tänne? :D

Me ollaan NIIN nautittu ihanasta kesäsäästä! Sona rakastaa kesää: mitä lämpimämpi, sitä enemmän se nautiskelee :) Onneksi se osaa hakeutua varjoonkin tarpeen vaatiessa ja juo reilusti vettä. Sona on saanut viilettää ilman hihnoja omassa pihassa, kiltisti onneksi tottelee - vaikka joskus tekeekin tiukkaa pienelle koiralle, kun niin tykkäisi vaan pihalla tuumailla!

Toukokuun puolella Sona oli muutaman viikon vaisuhko ja söi tosi huonosti. Ihmettelin, kunnes syy löytyi: Sona alkoi hoivailla pehmolelujaan eli selvä valeraskaus kyseessä! Olipahan yllätys! No, lelut piiloon ja lisäaktiviteettia kehään. Tällä päästiin nopeasti eroon mokomasta vaivasta ja ruokailutavatkin palasivat ilokseni ennalleen. Yllättävän helposti selvittiin, vaikka netistä kauhutarinoita monen monta viikkoa kestävistä valeraskauksista jo kauhistuneena lueskelin :D

Toinen yllättävä juttu tapahtui rannassa:

Sona nimittäin hulahti kävyn perässä järveen ja huomasi, että täähän on nastaa! Kävyt ovat olleet meillä kovaa valuuttaa jo viikkokausia, Sona voisi käyttää päivät pitkät käpyjen perässä juostessa :D

Uintirefleksi piti myös testata, kun chihu kerran itse veteen alkoi hakeutua...

Toiselta rannalta tuoksui jokin houkuttelevasti pienen koiran nenään!

Arrrgh! Kaivan itseni kokoisen kuopan!

Käpyjen keräilyä... 

...ja SUKELLUS! Huh, enpä olisi tätäkään uskonut!

Näin kuumilla helteillä on hyvä vaan, kun koira menee uimaan! Viilentyy tehokkaasti :) 

Sona on kunnostautunut äitini auttamisessa, kitkeminen sujuu jo hienosti...eipähän metsity meidän ranta, kun näin hurja peto repii juuret ja rikkaruohot :D

Lisäpäivityksiä luvassa!