Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kotiranta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kotiranta. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. marraskuuta 2013

Leluhirmu

Äitini sai jostakin päähänsä, että olisi hauska juttu opettaa Sonaa viemään omat lelunsa lelukoppaan. Syysloman kunniaksi sitten innostuttiin tuumasta toimeen! Kuviteltiin, että jos syysloman aikana tempun saisi edes vähän alkuun.
Noh.
Sona oppi viemään lelun lelukoriin ensimmäisenä lomailtana :D
Samana iltana laajennettiin kahteen leluun, ja seuraavana päivänä koriin kuljetettiin jopa seitsemän lelua!

Ylpeä lelunkerääjä lelujensa kanssa - mukana kaikki seitsemän, jotka kelpaa koriin vietäviksi.

Tämä chihuahua nimittäin on hyvinkin tarkka siitä, mitä leluja se suostuu koriin viemään! Se tietää kyllä mistä on kyse, kun pyydän tuomaan jotain koriin, mutta jos tarjolla ei ole mielestä lelua, hakee Sona sellaisen korista ja tiputtaa sitten takaisin koriin pyyntöni mukaisesti :D

Joskus se jopa hakee huomiota hakemalla leluja itsenäisesti korista ja viemällä niitä sitten koriin. 
Niinhän sai palkkaa, eikö niin?

Työ vaatii tarkkuutta...

Tässä Sona vartioimassa lempipaikallaan, sohvan käsinojalta näkee sopivasti terassille ja takapihalle, olkkariin ja keittiöön. Loistopaikka tähyillä. Ja iltapimeällä ihailla omaa heijastustaan ikkunasta ;)

<3

Hih!


Syysloman touhuihin kuului lelujen keräämisen lisäksi myös pallottelua omassa rakkaassa kotirannassa. Pallohullulla on ollut pieni pallotauko, joten kyllä se vaan oli tosi onnellinen saadessaan palloilla!

Pallon palautuskin onnistuu kivasti!


Komento "irti" vaatisi vaan vähän muistinvirkistystä... :D

Hymyä!


"Kato miten taitava mä oon, pallo ja lehti samalla kertaa!"

No oot kyllä tosi taitava <3

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Temppukoira

Törmään silloin tällöin harhaluuloihin, ettei chihuahuan kaltaiselle pienelle sylikoiralle voi eikä kannata opettaa mitään temppuja. Höpöhöpö! Kyllä voi ja ehdottomasti kannattaa, chihuahua oppii siinä missä suurempikin koira. Sonalle on pennusta asti opetettu pikku hiljaa kaikenlaisia sanoja, ja havainnollistamisen nimessä päätin alkaa pitää listaa Sonan taitamista tempuista ja sanoista, jotka se tunnistaa. (Ja oman muistamiseni helpottamiseksi :D) Linkki Sonan "sanavarastoon" löytyy oikealta "Näyttelyt"-linkin alta, sinne siis! :) Pyrin kuvaamaan Sonan temput (osa löytyykin jo kuvattuna) ja kenties myöhemmin lisäämään kuvat temppujen yhteyteen, tai ainakin tekemään postauksen niistä.

Eilen ehdittiin juuri ennen koko illan ja yön jatkunutta sadetta peuhata omassa rannassa, onneksi. Sona keskittyi käpyjen noutamiseen ja repimiseen, minä ja Samppa valokuvaamiseen ;)

Aurinkotuolit vahtikäytössä

Jättikieli!

Luontokuvausta... :)

Meidän pihassa bongattiin liito(chihu)orava! :D

Samppa heitti vahingossa kävyn järveen, ja kun meksikolainen sisupussi noutaa, niin sehän sitten hulahti suoraan veteen! No, ei se mitään - leikkiessä olikin tullut jo kuuma :)

Minulle sanottiin, ettei chihut ui tai edes kahlaa vedessä, mutta ei kerrota Sonalle, se niin nauttii :)

Vettä ropisee ja chihuahua nautiskelee

Tänään puolestaan sadepäivä on pitänyt meitä sisällä suurimman osan päivästä, siispä on kotitokoiltu ja leikitty kävyillä ja leluilla työpäivän aikana kerääntyneen energian purkamiseksi :)
Mitä, minäkö muka energinen?


Käpy on tiukasti tallessa tassujen välissä :)

 Mutta silti joskus se hujahtaa lipaston alle. Ja se se vasta harmittaa pientä koiraa!


Yrityksen puutteesta ei Sonaa kyllä ainakaan voi syyttää! :)

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Rantaelämää!

Luvassa kuvapläjäys meidän kesänvietosta kotirannassa!
Tuli arveltua, että kesälomalla ehtisi päivitellä blogia ahkerammin, mutta kuinkas kävikään...päivityksiä on harvakseltaan. En ollenkaan tullut ajatelleeksi, että minähän teen töitä ja opiskelen heinäkuun puoleen väliin asti täyttä häkää... Uskaltaakohan enää lupailla, että sitten jos ehtisi useammin tänne? :D

Me ollaan NIIN nautittu ihanasta kesäsäästä! Sona rakastaa kesää: mitä lämpimämpi, sitä enemmän se nautiskelee :) Onneksi se osaa hakeutua varjoonkin tarpeen vaatiessa ja juo reilusti vettä. Sona on saanut viilettää ilman hihnoja omassa pihassa, kiltisti onneksi tottelee - vaikka joskus tekeekin tiukkaa pienelle koiralle, kun niin tykkäisi vaan pihalla tuumailla!









Toukokuun puolella Sona oli muutaman viikon vaisuhko ja söi tosi huonosti. Ihmettelin, kunnes syy löytyi: Sona alkoi hoivailla pehmolelujaan eli selvä valeraskaus kyseessä! Olipahan yllätys! No, lelut piiloon ja lisäaktiviteettia kehään. Tällä päästiin nopeasti eroon mokomasta vaivasta ja ruokailutavatkin palasivat ilokseni ennalleen. Yllättävän helposti selvittiin, vaikka netistä kauhutarinoita monen monta viikkoa kestävistä valeraskauksista jo kauhistuneena lueskelin :D

Toinen yllättävä juttu tapahtui rannassa:

Sona nimittäin hulahti kävyn perässä järveen ja huomasi, että täähän on nastaa! Kävyt ovat olleet meillä kovaa valuuttaa jo viikkokausia, Sona voisi käyttää päivät pitkät käpyjen perässä juostessa :D



Uintirefleksi piti myös testata, kun chihu kerran itse veteen alkoi hakeutua...




Toiselta rannalta tuoksui jokin houkuttelevasti pienen koiran nenään!

Arrrgh! Kaivan itseni kokoisen kuopan!




Käpyjen keräilyä... 
...ja SUKELLUS! Huh, enpä olisi tätäkään uskonut!
Näin kuumilla helteillä on hyvä vaan, kun koira menee uimaan! Viilentyy tehokkaasti :) 











Sona on kunnostautunut äitini auttamisessa, kitkeminen sujuu jo hienosti...eipähän metsity meidän ranta, kun näin hurja peto repii juuret ja rikkaruohot :D


Lisäpäivityksiä luvassa!