sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Vierailija

Meidän uusi vuosi alkoi näin leppoisasti...

Mutta saatiin me heti vuoden alkuun jännitystä, nimittäin Sonan kasvattajan Ilona-chihu kylään lomailemaan :)

Söde, eikö?

 Sonaa tuppasi alkuun vähän huolestuttamaan, että jääkös tuo meille?? 
  
Kaveria piti kytätä tosi tarkasti!

Kunnes ihan rupesi väsyttämään...

Ilonakin löysi nopeasti itselleen sopivan paikan...

…ja otti huolettomat nokoset :)

Uuvuttavaa olla vahtikoira!

Jyväskylässä opeteltiin lisää yhdessäoloa, välillä teki kovin tiukkaa Sonalle! Sillä on selvä "ainoan-koiran-syndrooma", joten asioiden jakaminen oli sille jatkuvaa opettelua! Itsehillintää ja toisen sietämistä. Herkkujen jakaminenhan on ihan ylivoimaista. Lelujen jakaminenkin ottaa tiukille. Sohvan jakaminen se vasta työlästä onkin. Eteisen jakaminen sentään onnistui heti, ja kuvan jakaminen myös :D Ihailkaa:

Heti toisena iltana chihuset nukkuivat kerällä vierekkäin sängyllä, joten Sonan sietokyky kyllä venyi, mutta hiljalleen. Yhdessä lähdettiin tietysti myös chihutapaamiseen! Siellä Sonalla ei ollut mitään ongelmaa, eikä muutenkaan ulkona, vain meillä kotona - Sonan reviirillä!

Tytöt yhdessä häiriköimässä Hugon näyttelytreenejä :D

Yhteiskuvakin saatiin aikaiseksi :) 

Ilona patsasteli herkkujen toivossa ;) 


Tässä Hugon näyttelytreenejä häiriköi tyttöjen lisäksi myös Sulo! Hugo-parka, koskaan ei saa harjoitella rauhassa :D

Sona tapasi myös pienen pienen Bellan <3

Ilona puolestaan ihastui Figaroon ja innostui ihan leikkimään :D

Korvaton koira


Viikon lopulla pystyttiin jopa jakamaan tyyny! Vähän huolissaan Sonan piti olla, mutta kuitenkin koko ajan paremmin. Viimeisenä aamuna oli lähellä, ettei Sona antanut pusun Ilonalle ;) 


Tää on niin kaunis <3


Chihulaisia siellä, chihulaisia täällä...


Nöpönenä


Hih!

Hiljalleen näistä olisi kyllä saanut varmasti hyvät toverukset, mutta meidän harmiksi Ilona ei suostunut olemaan hiljaa kaksin kotona Sonan kanssa. Kyseessä ei ollut eroahdistuskoira, mutta ehkä muutos oli kuitenkin liian äkkinäinen ja olisi vaatinut pidemmän sopeutumisajan. Harmillisesti minulla oli kuitenkin pakollisia luentoja seuraavalla viikolla, joten Ilonan kotiin jättäminen olisi kenties ollut melkoisen äänekästä ja siis kerrostalossa mahdotonta… Tämä viikko opetti Sonalle kuitenkin tosi paljon, olisi saanut kyläily jatkua pitempäänkin! Sonan pinna olisi saanut venyä vielä vähän :D

No, uusia juttuja kohti!

perjantai 3. tammikuuta 2014

Pikakatsaus

Vuodelle 2013 toivoimme…

"Toiveissa ja tavoitteena olisi, että Sona pysyisi terveenä, iloisena itsenään. Ihanana seurakoirana, kilttinä kainaloisena, jolla kuitenkin on luonnetta, reippautta ja kujeita. Luvassa on ensimmäinen rauhoitus maitoalakulmureiden poistoa varten, jännittävän pelottavaa. Helmikuussa suuntaamme todennäköisesti ensimmäiseen näyttelyyn, jännittävää. Saa nähdä, mihin tiemme vie ja mitä muuta uusi vuosi tuo tullessaan :)"


Vuonna 2013

- laajat tavoitteemme toteutuivat, Sona pysyi terveenä ja luonteeltaan miellyttävänä seurakoirana, selvisimme muutamasta kasvavan koiran kokeiluvaiheesta kunnialla! ...tosin maitokulmurirauhoitus jäi onneksi toteutumatta, sillä hampaat putoilivat itsestään viikkoa ennen sovittua eläinlääkäriaikaa!
- leikittiin, hassuteltiin, opeteltiin uusia temppuja!
- nautittiin kavereiden ja perheen seurasta
- saatiin uusia koiraystäviä; mm. Hugo-chihu ja Kaarlo-cavalier
- lenkkeiltiin kaupungissa ja metsässä, alkutalvesta nautiskeltiin järven jäällä kirmailusta
- kesällä puolestaan uitiin ja otettiin aurinkoa!
- kesällä myös panostettiin näyttelytreeneihin kera Annan, Aurin ja Demi-cavalierin
- matkusteltiin; kesälomareissu suunnattiin Kalajoelle ja Ranualle
- koko syksyn ajan osallistuttiin hauskoihin chihuahua-tapaamisiin Jyväskylässä
- sairastettiin onneksi vain minimaalisesti (ainut sairastelu lienee Sonan kova vatsatauti alkutalvesta)
- steriloitiin Sona onnistuneesti elokuussa
- osallistuttiin syksyllä näyttelykursilla, jonka lopuksi Sona valittiin kurssin parhaaksi!
- terveystarkastettiin sydän (terve) ja polvet (0/0) marraskuussa
- harrasteltiin virallisia näyttelyitä peräti yhden SERTin verran!


Vuodelle 2014…

...Sona toivoo hauskoja leikkihetkiä, meheviä herkkuja ja paljon lämmintä auringonpaistetta!

...emäntä toivoo terveyttä, iloa ja onnea! Sujuvaa arkea, ja vähän juhlaakin välillä ;) 
Lisää näyttelyitä ja näyttelytreenejä, mutta ehkä myös tokoa? Mahdollisuuksien mukaan! Kotitokoa ainakin varmasti, ja uusien temppujen opettelua. 
Onnellista yhdessäoloa!  

Ps. Tulisikohan yritettyä napakammin ja ahkerammin, jos tänne kirjaa, että uuden vuoden kunniaksi emäntä yrittää aloittaa sauvakävelyn koiran kera? Yhdessä opetellaan!

torstai 2. tammikuuta 2014

Villiä melskettä, helinää helskettä…

Joulutohinaa luvassa, vaikkakin näin jo uuden vuoden puolella! Sietäkää siis vielä vähän, en millään ole pysynyt pyhien aikaan valokuvien ja blogin tasalla. Joulu on meidän osalta onnellisesti ohi, saatiin ihanasti levätä ja rentoutua! Harmi vain, että lunta ei jouluksi saatu, vaan jouduttiin talsimaan kurassa ja vesisateessa…minkäs teet! Milloin lie viimeksi ollut näin onnettoman lumeton joulu? No, meille joulu tuli säästä huolimatta :)


Sona kuiskutteli tontulle toiveitaan... 

Kuten viimekin vuonna, Sona toimi jälleen "työnjohtajana" joulukuusen koristelussa :)

Näin komea lopputulos saatiin aikaan! 
Olipahan mahdottoman tasainen ja kaunis kuusi tänä jouluna!

Työnjohto uuvahti, mutta ihmekös tuo ;)

Joulun alla neuloin vielä aivan viimeisiä joululahjoja…vaikka etukäteen sovittiinkin että joululahjakiirettä vältetään :D Heh, melkein onnistui! Sona touhusi tietysti mielellään mukana :) Annoin yhtenä aamuna Sonan valita kolmesta eri väristä lempilankansa - kysyin "which one?" ja päättäväinen chihu läppäsi heti tassullaan vaaleanpunaista!

Niin että tästä väristä sitten!

Toistaiseksi olen tyytynyt neulomaan villasukkia, mutta äidilläni on taas uutta neuletta tulossa Sonalle ;)
Joulupusu siis päälle!

Kavereitakin treffailtiin monta kertaa ennen joulunpyhiä, niin Rölliä, Nomia ja Flickaa kuin Liloakin :) 

Kavereita mönki kylään myös luonnosta, aaton aattona esimerkiksi tämä kärpäsen sukulainen! Tästä "jouluötökästä" riitti Sonalle riemua! 

"Kuka sää oot?"

"No, leikitään nyt…"

"Voi ei, jäikö se nyt mun tassun alle?" 
Se siitä jouluötökästä! Tervetuloa vaan ötökät meille kylään ;)

Tomera ötökänmetsästäjä :)

Jouluaattoaamuna lahjat alkoivat kuumottaa Sonaa :D Se kävi monta kertaa tutkimassa ja nuuskimassa paketteja, malttamaton!

"Jos nyt tässä poseeraan nätisti niin voidaanko sitten avata lahjat?" :D

Vihdoin pääsi luvan kanssa pakettien kimppuun!

Tosi kohteeliaasti Sona kyllä paketteihinsa suhtautui, muistaakseni se oli viime vuonna innokkaampi repimään :D
Tästä paketista paljastui muuten oma makuupussi (tai täytettynä tyyny), katsotaan millaiseen käyttöön tämä Sonasta mieluiten päätyy ;)

"Noppa" oli heti loistolelu! Pehmeä ja pieni, suuhun sopiva.

Makuupussiin oli heti hyvä piilottaa herkkuja ja lahjoja ;) 

Äiti oli osannut keksiä Sonalle tosi mieluisen lahjan, käpyjä! Kyllä oli pieni "orava" ihan täpinöissään saadessaan pelata käpyjen kanssa! :)

"Nyt voisit heittää palloa!"

Isäntä ja koira ;D

Mitäs sitten keksisi?

Kyllä illalla nukutti paremmin kuin hyvin! Onnellinen pieni koira <3