Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koira. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koira. Näytä kaikki tekstit

maanantai 31. joulukuuta 2012

Katsaus


Vuoden viimeisenä päivänä lienee sopiva hetki katsahtaa sekä taakse- että eteenpäin. Vuosi 2012 oli meille aivan ikimuistoinen, saapuihan Sona kotiimme 5.8. Pitkä pohdinta ja harkinta sai vihdoin päätöksen, kun pieni chihuahua lähti mukaamme. Toiveet pienestä koiraperheenjäsenestä toteutuivat :) Sona on ollut meille ja lähipiirillemme oikea onnentuoja, niin monet hymyt ja naurut se on saanut aikaan. Rakas kultakimpale!
Suurkiitos kasvattaja-Marikalle, että luotit pienen hörökorvan meidän käsiimme! 
Elämää ilman Sonaa ei pysty enää edes kuvittelemaan - niin se on vallannut kaikkien meidän sydämet!

Samin ja Sonan ensimmäinen sekä...
...viimeisin yhteiskuva :)

Vuosi 2012
Elokuu

Sona kotiutui. Tutustuttiin uusiin koteihin (sekä Samin että minun vanhempieni), uusiin ihmisiin sekä uusiin koirakavereihin, Rölliin ja Nomiin sekä Flickaan. Sekä toisiimme! :) Tavattiin myös ensimmäistä kertaa siskoni Timi-kilpikonna. Nautittiin elokuun lämpimistä päivistä omassa rannassa sekä tehtiin ensimmäiset metsälenkit yksin ja yhdessä ystävien kanssa. Aloitettiin myös näyttelytreenit; seisontaa pöydällä ja lattialla. Ihmeteltiin elämää pienen koiranpennun silmin!



Syyskuu

Tutustuttiin Jyväskylän kotiimme. Sona oppi hienosti kerrostalokoiraksi. Laskettiin patjalla liukumäkeä, riehuttiin, hassuteltiin, ulkoiltiin auringossa ja sateessa, leikittiin. Tavattiin uusia koirakavereita: Lucy-chihuahua, Koira-saksanpaimenkoira, Soda-bordercollie sekä Linka-sekarotuinen. Tutustuttiin myös koiramaiseen kissaan, Dorikseen ;) Matkustettiin ensimmäistä kertaa junassa sekä bussissa, autoiltiin jo elokuussakin paljon. Vierailtiin Marikan luona Sonan "lapsuudenkodissa", jossa Sona rakasti chihuahuaseuraa (ja vähän pomeranianseuraakin ;D). Sona oppi pallohulluksi. Käytiin myös ensimmäisellä visiitillä vanhainkodissa ukkini luona. Juhlittiin 4-vuotiaan Röllin syntymäpäiviä.



Lokakuu

Sona oppi piilottamaan luita, jonka jälkeen siitä onkin tullut lähes päivittäinen rutiini. Tutustuttiin Vilho-cavalieriin sekä tehtiin pikavisiitti Röllin kaverikoirailun ohessa vanhainkotiin. Vietettiin syyslomaa ihanan rennosti rellottaen. Kokeiltiin ensimmäisiä talvitakkeja ja mantteleita talven kolkutellessa jo ovelle, sadetakki taisi olla käytössä jo syyskuun puolella? No, ainakin lokakuussa sille oli runsaasti käyttöä, sillä sateessa värjöttelyä harrastettiin ihan riittävästi. Näyttelytreenit jatkuivat, samoin leikit ja ulkoilut koirakavereiden kanssa.



Marraskuu

Tuskasteltiin - ensin ikävää Sonan jäädessä Turkin reissumme ajaksi Suomeen vanhemmilleni, sitten Jyväskylän asunnon viemäriremonttia. Sona matkusti Kolille, me Turkkiin - kaikki reissut menivät hyvin, mutta kotiinpaluu oli parasta! Sona todisti olevansa harvinaisen sopeutuvainen pieni kameleontti ja selviydyimme remontista. Sona pääsi ensimmäistä kertaa yliopistolle, ruokalaan, ruokakauppaan, lääkärin (ihmis sellainen) vastaanotolle, kauppoihin shoppailemaan ja vaikka sun minne mukanani, sillä remonttimiesten armoille sitä en voinut jättää. Reipas, tervepäinen pentu! Pöydällä seisontaa treenattiin, samoin ahkerammin näyttelyravia hihnassa. Hiljaiseleltiin koulukiireideni takia. Kuukauden piristyksenä saatiin kuvausapua Lauralta :)



Joulukuu

Loppurutistus koulussa ja lomalle. Aktiivieloa loman kunniaksi! Tutustuttiin lähemmin Flicka-englanninsetteriin sekä uusiin kavereihin, Dandy-cavalieriin ja Figaro-chihuahuaan. Hytistiin pakkasessa! Opeteltiin täten kerrospukeutumaan. Kuvailtiin lumisissa maisemissa auringonpaistetta toivoen. Juhlittiin 3-vuotiaan Nomin syntymäpäiviä. Vierailtiin joulun alla Marikan luona Suonenjoella, Sonan vauhti liennyt hieman hidastunut edelliseltä käynniltä. Riehuttiin lumessa! Tutustuttiin aktivointileluihin. Näyttelytreenit jatkuivat. Vietettiin leppoisia lomapäiviä sekä onnellista joulua, josta perheen pieninkin nautti.




Vuosi 2013

Toiveissa ja tavoitteena olisi, että Sona pysyisi terveenä, iloisena itsenään. Ihanana seurakoirana, kilttinä kainaloisena, jolla kuitenkin on luonnetta, reippautta ja kujeita. Luvassa on ensimmäinen rauhoitus maitoalakulmureiden poistoa varten, jännittävän pelottavaa. Helmikuussa suuntaamme todennäköisesti ensimmäiseen näyttelyyn, jännittävää. Saa nähdä, mihin tiemme vie ja mitä muuta uusi vuosi tuo tullessaan :)

Toivomme kaikille Onnellista Tulevaa Vuotta 2013!


tiistai 2. lokakuuta 2012

Sosiaalinen siiseli

Sonan (ja taustajoukkojen) viikonloppu oli harvinaisen kiireinen, ja nyt kun olen saanut koulujutut jälleen ajantasalle, on Sonan blogin päivittämisen vuoro :)

Perjantaina oli Sonan ensimmäinen koulupäivä, oikeasti. Lähdimme nimittäin aamulla opettaja-äitini mukaan ala-asteelle käymään. Erinomainen tilaisuus sosiaalistaa Sonaa lapsiin ja lapsia koiranpentuun ;D Sovimme äitini kanssa, että Sona on lapsille yllätys, joten ensin lapset hiipivät hiljaa luokkaan ja istuivat rinkiin. Heille oli kerrottu, että heille on luvassa yllätys, jota varten heidän täytyy olla hiljaa ja liikkua rauhallisesti. Sitten otin Sonan matkustuskopan esiin ja avasin sen. Ensin Sonaa jännitti aivan hirveästi, hyvä että edes kopistaan ulos uskalsi - ja kaikki vielä tuijottivat pientä koiraa! Namit kelpasivat koko ajan, joten pentu pysyi ihan rauhallisena kuitenkin. Lisää luottamusta luotiin koiran ja lasten välille ruuan avulla, lapset nimittäin saivat antaa Sonalle aamupalan ;) Jokainen oppilas sai kädelleen yhden nappulan, ja sitten Sonan kanssa kierrettiin rinki ympäri, jolloin jokainen sai syöttää pennulle namin. Tämä taidettiin tehdä kahdesti, ja loput nappulat heitin keskelle rinkiä Sonan etsittäväksi. Lopullisesti Sonan jännitys laukesi, kun lapset ringissä istuessaan alkoivat leikkiä hiljaista Peukku-leikkiä. Kun huomio siirtyi Sonasta leikkiin, Sona rentoutui ja hetken sylissäni ihmeteltyään lähti itse tutkimaan ja tervehtimään lapsia. Lopputunti kuluikin leikkien ja Sonaa rapsutellen - kaikki saivat vuorollaan heittää Sonalle palloa ja ottaa pennun syliin rapsuteltavaksi. Kovin innoissaan lapset pennusta olivat ja kun Sonakin tottui tilanteeseen, niin sekin leikki ihan innoissaan lasten kanssa :) Kiva juttu! Otetaan joskus uusiksi! Tässä yksi kuva Sonasta luokassa, taitaa olla minun ottama äidin kameralla...
Koulukoira
Koulusta jatkettiin siskoni luokse eläinlääkäriklinikalle, jossa Sona punnittiin (huikeat 1,6kg), tutkittiin pöydällä, kuunneltiin sydänäänet (kunnossa!) ja pyöriteltiin sylissä. Siskoni on rokottanut Sonan joko meillä kotona tai hänen luonaan, joten pohdimme, että ehkä olisi ihan järkevää käyttää pentua jonkun kerran klinikallakin totuttelemassa :) Tässä vaiheessa Sona oli jo aivan väsynyt, joten vanhainkodissa ukkini luona käyminen jätettiin toiseen kertaan, vaikka alunperin suunnittelin hoitavani kaikki kerralla. Olin luvannut käyttää "lainakoirani" Flicka-englanninsetterin 6-vuotisrokotuksilla, joten Sona sai levätä matkustusboksissaan mukana kulkiessaan. Flickaa Sona vielä vierastaa, kopasta piti purista ja ihan haukahtaakin, jos Flickan utelias kuono ujuttautui takapenkiltä liian lähelle Sonan koppaa. Flicka oli tosi kiltisti eikä hermostunut vaikka pentu jännitti - kiltisti meni myös rokotus, punnitus ja kynsien leikkaus, hyvä Flicka! :)

Perjantai-iltana meidät yllätti siskoni opiskelukaveri, joka tuli kylään Koira-saksanpaimenkoiransa kanssa. Jälleen, Sona jännitti isoa koiraa. Hurjan kiinnostunut Sona kuitenkin oli Koirasta ja häntää heiluttaen yritti uskaltaa lähemmäs, mutta kun Koira katsoi tai lähti tulemaan Sonaa kohti, piti Sonan heti haukahtaa ja murista. Pikku hiljaa koirat saivat tottua toisiinsa, ja koko ajan tilanne oli parempi. Koira oli älyttömän kiltisti eikä välittänyt vaikka Sona pörisi, joten tämä oli jälleen hyvää sosiaalistamista Sonalle :)

Koira & Sona
Lauantaina lähdettiin ensin tutustumaan kampaamoon, jossa Sam kävi parturissa. Sonan kanssa lueskeltiin lehtiä, kiltisti pentu nukkui sylissäni koko ajan :) Sitten suunnattiin Suonenjoelle, Sonan kasvattajan luokse. Ensin Sonaa jännitti, mutta taas - paikkaan totuttuaan se mukelsi sohvien alla ja ympäriinsä aivan kuin silloin, kun Sonan Marikan luota haimme :D Marikalla oli suurinpiirtein Sonan ikäinen Sara-pomeranian, jonka kanssa Sona olisi voinut leikkiä vaikka koko päivän! Näitä kahta seuratessa aika hujahtikin nopeasti :D



Sona ovelasti piiloutui sohvan alle, ettei Sara pääsisi näykkimään ja härkkimään Sonaa, mutta itse kyllä repi Saran turkkia aina kun vaan ehti!

Touhukaksikko

Äkkiä piiloon!
Sona tapasi myös pitkästä aikaa äitinsä Lissun eli virallisesti Duppy Xtravaganzan :) Tytär on huomattavasti tummempi kuin äitinsä, vaikkei sitä kuvasta niin näekään - salama vääristää värejä. Sonan isä on myös melko vaalea, joten mistä lie tyttö värinsä perinyt ;D Omaa silmää kyllä tuo tummempi miellyttää eli ei haittaa ollenkaan! Harmi vain, että Sonan mainio tumma häntä on alkanut vaalentua ruskeaksi! Luovutusikäisenä se oli oikeastaan kokonaan musta, nyt enää hännänpää on kokonaan musta. Niin kuin kuvasta näkyy, häntä näyttää siinäkin ruskealta ennemmin kuin mustalta. 

Äiti & tytär
Näissä kuvissa väriero näkyy ehkä paremmin? Vasemmalla Lissu, oikealla Sona.


Lissunen <3
Sonaa tervehtimässä oli myös Huli - mikä söpönassu! Pentujen leikit kyllä suorastaan ällöttivät Hulia, ja sen piti heti komentaa, jos pennut kävivät riekkumassa liian lähellä... Kas kummaa, sillä Sonaa haettassa juuri Huli oli se, joka häsläsi ;D

Aikuistunut Huli
Kotiin Sona ei olisikaan millään lähtenyt, vaan paljon mieluummin olisi jäänyt Saran kanssa leikkimään!

Sunnuntaina käytiin vielä Sonan kanssa Eijaa ja Annelia tervehtimässä, ja koirapojat ja Sona saivat taas leikkiä niin paljon kuin sielu sieti! Nomi ja Sona osaavat jo leikkiä keskenään niinkin, että vetävät samaa lelua. Kun Nomi ravistelee lelua, hyppii Sona lelun toisessa päässä ;D Sona ja Röllin pusuttelu jatkui kuten ennenkin, mahdoton siiseli! :D Harmi, ettei ollut kameraa mukana - ja jäi ne seisotus/vaatekuvatkin ottamatta, mutta jospa ensi viikonloppuna, kun pääsen taas järjestelmäkameraani käsiksi ;)