Meidän kevät rullaa eteenpäin aivan omalla painollaan, ja aikamoisella vauhdilla. Uskomatonta, että nyt on jo huhtikuu ja pian pääsiäinen! Sona tuntuu nyt aikuistuvan koko ajan, päivä päivältä se ymmärtää yhä pienemmästä vihjeestä mitä tarkoitan, joskus se ei ohjeitani tarvitsekaan. Rutiinit ovat tuttuja, luottamus on kohdallaan ja yllättävistäkin tilanteista selvitään yhdessä. Yhdessäolo on Sonalle niin kovin tärkeää, vaikkei mitään ihmeellistä tehtäisikään. Pääasia, että lauma on kasassa. Kuten olen aiemmin todennutkin, Sona on todellinen yhden perheen koira. Arkinen touhuilu on myös mieleistä; käpyjen noutaminen, vapaana kirmailu, temppujen tekeminen, lelujen höykkyyttäminen, kokkaamisen seurailu toiveikkaana keittiössä... Ihana pieni seuralainen, rakas ilopillerimme <3
Telkkarin katselemisen se saisi kyllä lopettaa, ei jokaista eläintä tarvitsisi sieltä bongata ja ilmoittaa, ei edes yhdellä haukahduksella. Kumma miten umpiunestakin se herää heti, kun televisiossa on eläimiä - miten se muka tietää? Alan epäillä, että tämä on ominaisuus, eikä "vika"... :D Alla olevassa kuvassakin Sona kiipesi tähän asentoon torkkumaan, koska oli hieman aikaisemmin kuullut telkkarista koiran haukahduksen ja sen piti päästä vahtimaan tilannetta!
Seuraavanlaisia kuvia tässä blogissa riittää varmasti kyllästymiseen asti, mutta minkäs teet, kun sielu huutaa metsään, lepäämään! Nautin niin, ja onneksi nauttii myös Sona koirakavereineen. Jos menemme Sonan kanssa aivan kahdestaan, on se aina hieman ihmeissään, kun kaverit puuttuvat ympäriltä. Onneksi pallo, käpy tai keppi onnistuu harhauttamaan sitä ;) Tai Samppa, Sona on aina onnellinen, kun koko oma perhe on mukana. Lenkilläkin Sona kulkee reippaammin, jos isäntä on mukana! Koirakavereista on kuitenkin aivan erilaista seuraa kuin meistä ihmisistä, onneksi meillä on tällainen ihana, sopuisa vakiolauma!
Tämä reissu heitettiin Naakkimalla, mukana vakioporukka eli Sona, Nomi ja Rölli.
Nomi se vaan komistuu...
Tätä juuri tarkoitin, koirakaveri on korvaamaton rallikaveri :)
"Mihis se Nomi jäi?"
Kaveri löytyi, ja ei kun vauhdilla eteenpäin :)
Sona se on fiksuna tyttönä katsonut pojilta mallia, näin komeasti meillä potkitaan pisujen jälkeen! :D Leikattu narttu siis, huhhuh. Tämä tapaus nuuskiikin paljon enemmän kuin monet leikkaamattomat nartut! Tai urokset!
Näinhän se kuuluu tehdä, tietää Sona, se kun kasvoi urosten parissa...
Onnellisia nassuja :)
Nomin turkki on tänä vuonna ensimmäistä kertaa niin muhkea, että se alkaa kerätä metsän mukaansa! Ennen vain Röllin turkki on kerännyt risut kavereineen kyytiin, mutta nyt tarttuu Nomiinkin. Tässä sen näkee, miten uroksen turkki vie aikaa!
Röllillä turkkia on riittänyt kyllä ihan junioriajoista asti :D Nuo korvat!
Juomatauko :)
Tassunpohjat vaan vilkkuu ;)
Ihana metsä ja rauha <3
Kalaton-lammen rannassa laavulla pidettiin juomatauko :)
Pojat ne kohteliaasti odottaa, kun Sona juo ;)
On se niin rakas <3
Sitten autolle, kotiin päin...
Ilta-aurinko paistoi sopivasti auton luona, joten ennen lähtöä oli otettava vielä muutama kuva!
Sitten kotiin...
Sona pitää huolen yhdessäolosta ja varaa iPadin tyynykseen - onneksi joku meillä vahtii tätä tekniikan käyttöä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti