Kuinka voisinkaan lähteä...

...luennolle, kun pieni siiseli on varautunut koululaukkuni viereen näin anovan näköisenä?

Sona on yhdistänyt tavaroiden pakkaamisen ja laukkujen esiin ottamisen selväksi lähdön merkiksi, ja se varautuu aina laukkujen lähelle toivoen pääsevänsä mukaan. Tuo anova, hieman huolestunut katse ilmestyy heti pennun naamalle, ja sitten se töröttää laukun vieressä toiveikkaana. Huoh, koiranomistajan arjen haikeus! Reissaamme jatkuvasti Jyväskylästä Pieksämäelle ja toisinpäin, joten tätä pakkaamista pentu kohtaa luennoille tai töihin lähtemisen ja muiden menojen lisäksi suuremmassakin kaavassa ihan viikottain.

Kiltisti Sona on oppinut jäämään ja olemaan yksin, käsittääkseni lähinnä nukkuu yksin ollessaan. Jos oikein pirteänä ja aktiivisena hetkenä sen on jäätävä yksin, saattaa se muutaman minuutin vinkua ja kitistä, mutta sitten se hiljenee. Uneliaan ja juuri heränneen näköisenä Sona aina tulee ovelle vastaan, kun palaamme, eikä se ole tehnyt mitään tuhojakaan yksin ollessaan (*koputtaa puuta*), joten ilmeisesti se nukkuu ihan rauhallisesti.

Oho, unohtui - pallohullutuskuvia Metosniemestä ;)

Tosiaan, sunnuntaisen Metosniemen metsälenkkimme yhteydessä pysähdyttiin myös tällaisella hiekka-aukealla - Sona sai kirmailla vapaana, nauttia vielä lämpimästä auringonpaisteesta ja hypellä pallon perässä :) Jotenkin nämä kuvat unohtuivat kameraan, mutta onneksi pääsevät päivänvaloon nyt! Toivottavasti aurinkoisia kelejä riittäisi vielä pitkälle syksyyn, niistä me tykättäis ;)

Lupaavasti pallohullu!

Tämä pallohullu on kyllä sikäli mielenkiintoinen tapaus, että se juoksee aivan innoissaan pallon perässä, mutta sen saavutettuaan jää katsomaan vuorotellen palloa ja sen heittäjää :D Joskus harvoin Sona hieman maistaa palloa ulkona, mutta ei kanna sitä varsinkaan pitkiä matkoja. Sisällä palloa puolestaan voi kuljetella ja erityisesti maistella - ehkä siiseli joskus ymmärtää, että pallot eivät ole syötäviä puruleluja? :D

Näitä kuvia katsellessa ihan harmittaa katsoa ikkunasta ulos masentavan harmaaseen vesisateeseen...!

Mä tuun, mä tuun, mä tuun!

Luoksetuloa on harjoiteltu edelleen mahdollisimman usein ja tehokkaasti, ja reippaasti kyllä tottelee - huh hienoa! Näin jatketaan :)

Pieni koira, iso varjo :D

Tänään Sona kohtasi uuden jutun, kun Jyväskylän asuntoomme tuli ensi kertaa vieraita sen aikaan! Pieksämäellä se on jo tottunut ovikelloon, mutta Jyväskylässä olemme olleet toistaiseksi vähemmän. Ovikelloa olen täällä rimpautellut huvikseni lähtiessä ja tullessa, eikä Sona ole reagoinut juuri ollenkaan. Tänään ovikellon soidessa se hieman hätkähti, mutta en reagoinut ovikelloon heti, vaan vasta viiveellä - heti kun Sona oli päättänyt antaa asian olla. Yhtään se ei haukkunut, jes! :) Sona oli tavannut tulijan pari kertaa aikaisemminkin, mutta vahvistin silti vieraan olevan mukava antamalla hänen syöttää Sonalle nameja heti eteisessä :) Hienosti meni, hieno pentu!

Pidennetty viikonloppu ja kesäloman loppu

Sonalla on ollut touhukas pidennetty viikonloppu - on lenkkeilty kaupungissa ja metsässä, hihnassa ja vapaana, koirakavereiden kanssa ja yksin, leikitty ja hassuteltu... Onnellista pennun elämää siis! :)

Äitini on keksinyt Sonalle mieleisen leikin, nimittäin namien piilottamisen pyyhkeen tai vastaavan alle. "Etsi" -komento saa pennun nenän jo nuuskuttamaan kovasti...

Ensin äiti ohjeistaa..."etsi!"

Ai missä?

Vieläkin nami jäi pyyhkeen kulman alle...

Mutta nyt jo näkyy!
Ps. klikkaamalla kuvat suurenee ja namikin näkyy ;)

Ja tätä Sona jaksaisi vaikka tuntitolkulla, "ikuinen nälkä" sanoo Sona!

Perjantaina käytiin Sampan äidin chihuahuan, Lucyn, ja Sonan kanssa yhteislenkillä. Mukavasti chihutytöt tulivat toimeen ja lenkkeilivät yhdessä :) Sona olisi kovasti halunnut leikkiä, mutta Lucya vähän ihmetytti koko pentu ja sen leikkiyritykset :D

Yhteiskuvan ottaminen osoittautui tällä kertaa hankalaksi ja chihuset olivat harvinaisen yhteistyökyvyttömiä, mutta ovatpahan samassa kuvassa :D Paremmin ensi kerralla!

Näin paljon meitä kiinnostaa yhteiskuvan ottaminen! :P

Viikonlopun aikana Sona on kunnostautunut myös kiipeilyssä, erityisesti jos päämääränä on sohva tai sänky, mutta tietokonekin kelpaa...ainakin silloin, kun kukaan ei ole pennun kanssa leikkimässä ja sitä oikein leikityttäisi - näin se ainakin saa tietokoneen käyttäjän täyden huomion :D

Joko nyt leikit mun kaa, häh?

Tänään lähdettiin Metosniemeen ulkoilemaan äitini ja Sonan kanssa - eilinen metsälenkkimme Röllin ja Nomin kanssa peruuntui sateen takia ja koirat saivat leikkiä sisällä, joten kun tänään huomasimme auringon pilkottavan pilvien takaa, lähdimme saman tien juoksuttamaan Sonaa :)

Sona-orava kuljettelee mielellään käpyjä ;)

Näin hienoissa maisemissa ja mainiossa säässä saatiin lenkkeillä :)

Söpönassu 14 viikkoa

Huomenna minulla alkaa taas arki yliopiston luentojen alkaessa, joten katsotaan miten tämä kesälomalainen sopeutuu taas opiskelijan elämään ;)

Tiimikuvia

Eilen Sona, Rölli-cavalier ja Nomi-chin pääsivät siis ensimmäistä kertaa kolmestaan Tuopunkankaalle metsälenkille minun, Röllin, Eijan, Nomin ja Annelin kanssa. Pojat olivat tällä kertaa hihnoissa ja Sona sai viipottaa vapaana - ja että se nautti olostaan! Sona kurvaili aivan innoissaan vuorotellen Röllin ja Nomin ympärillä eikä mikään kamera olisi saanut sitä vauhtia tallennettua :D Koko vajaan tunnin pentu juoksi, juoksi ja juoksi eli se kulki varmasti kymmenkertaisesti sen matkan, jonka me muut kävelimme! :) Molemmat pojat käyttäytyivät mallikelpoisesti, ei mitään moittimista ;) Välillä Nomi lähti mukaan Sonan ralleihin, mutta sitä Sona yleensä säikähti ja kipitti joko minun luokseni tai tien reunaan. Itse Sona sitä kyllä kerjäsi kärkkymällä Nomin ympärillä :D Sitten palasimme porukalla Eijan luokse viettämään iltaa ja koirat saivat touhuta keskenään :) Otin myös kuvia pienten koirien "tiimistä", ja ihme kyllä sain kaikki kuvaan ja katsomaan kameraa melko vaivattomasti...ja ilman apua, jos saan huomauttaa ;D

Ensin pienimmästä suurimpaan...

...ja sitten suurimmasta pienimpään. Samalla muuten ovat ikäjärjestyksessä ;)

 Lisäksi otin Sonasta ja Nomista kaverikuvan, kun Röllistä ja Sonasta otettiin jo aikaisemmin :)

Pikkulikka ja minimiäs!

Kovin karvaisilta tuntuivat Rölli ja Nomi nahkiaisen jäljiltä, mutta aikaisemmista kuvista päätellen molempien turkit ovat aivan ennallaan :D

"Virallisten" kuvausten lisäksi Sona halusi väkisin tutustua cavalieryhdistyksen kassiin hieman lähemmin...

 ...mutta Rölli tuli kyllä pian huomauttamaan, että "haloo, et oo ees cavalier - pois sieltä!"

"Jestas, miten väsynyt se on" oli äitini kommentti, kun palasimme kotiin. No, pentu ei illan aikana nukkunut ollenkaan, joten ihmekös tuo! ;D

Tänään käytiin hihnalenkillä Annelin ja Nomin kanssa, ja Sona oli hurjan kiltisti! Hihnassa pentu osasi kulkea hienosti, mitä nyt vähän vielä välillä arpoo kummalla puolella, vai peräti mun takana, kulkisi :D Autotkaan eivät enää pelottaneet pientä juurikaan, moottoripyörien ääntä piti kyllä ihmetellä. Pyöriä varoo, muttei reagoi muuten. Huh miten mainio pentu! :)

Pääsenkö mä varmasti mukaan?

Tänään otimme varaslähdön viikonloppuun, pakkasimme tavarat Jyväskylän asunnollamme ja hurautimme Pieksämäelle, kotipaikkakunnallemme :) Aloitettuani pakkaamisen, pieni siiseli alkoi kuitenkin huolestua silmiinnähden! Joutuisiko se jäämään yksin kotiin? Kun kannoin ensimmäiset kassit eteiseen, Sona kipitti istumaan kassien viereen - aivan kuin ilmoittaakseen, että hän lähtee sitten myös mukaan. Ajattelin rauhoittelevani pentua laittamalla sille valjaat päälle, mutta kuten alla olevasta kuvasta näkyy, valjaat eivät helpottaneet pienen koiran ahdinkoa.

Kassit eteisessä lisääntyivät, mutta siiseli oli edelleen huolissaan! Sonan onneksi se kuitenkin pakattiin mukaan ja se pääsi vielä mukaan musiikkikauppaankin :) Sitten pentu otti hyvät nokoset matkustusboksissaan autossa. Kotona Pieksämäellä Sona auttoi ahkerasti kurssi-ilmoittautumisteni kanssa...

Nää kurssitko valitaan?

 ...ja hoiteli laadunvalvontaa omassa blogissaan :) Lisäsimme sivuille myös muutamia uusia kuvia ja teimme pientä hienosäätöä.

Mukelon päivän kruunasi metsälenkki sekä illanvietto koirakavereiden kanssa, mutta nyt sekä pieni koira että blogin kirjaaja ovat niin väsyneitä, että kertoilu jää huomiseen :)

Joko nyt levätään?

Hyvää yötä!

Kuinka viihdyttää koiranpentua sateisena päivänä?

Tarvitset vain...

- sängyn
- patjan
- hupsun koiranpennun

Kyseessä on siis uuden patjaostoksemme jälkimainingit eli Sona liukumäessä... Kas näin:

Ensin annetaan pennun tarkastaa, mistä on kyse...

Jep, kiva ja pehmoinen patja!

Sitten asetetaan patjan toinen pää sängylle ja toinen pää lattialle, ja rohkaistaan pentu nousemaan näin muodostunut "liukumäki" ylös...

Onnistui!

Seuraavaksi rohkaistaan pentua liukumaan mäki alas, esimerkiksi lelun perässä...

Sonaa epäilyttää...

Ja kas, pentu sukeltaa lelun perään...

...liukuu mäen tyylikkäästi alas...

...ja bongaa vielä lelunsakin!

 Alas liukumisen jälkeen kehoitetaan pentua tuomaan lelu takaisin ylös, ja toistetaan tarvittavan, tai kuten meidän tapauksessa, loputtoman monta kertaa :D

Meidän silmissä asunnossa vallitsi täysi kaaos patjan retkottaessa pitkin poikin, mutta Sonalle tilanteesta riitti iloa moneksi tunniksi :) Ja huh, pieni energiapakkaus oli väsytetty! Ei mikään helppo homma kalseana sadepäivänä ;)

Sona: "Onko liukumäki pakko purkaa ja laittaa patja oikealle paikalleen?"

Sona, lähdetäänkö ulos?

Käänsin pennulle selkäni noin puoleksi minuutiksi takkia päälle pukiessani ja avaimia etsiessäni...Sona keksi sillä aikaa parempaa tekemistä!

Kaivaudun pedin patjan alle!

Rrräy!

Njam!

 Ei sit kaiketi lähdetä ulos, siiseli?

Metsäilyä

Sona on päässyt monena päivänä metsään juoksentelemaan, milloin pallon ja milloin käpyjen perässä :) Välillä pitää juosta ympyrää silkasta juoksemisen ilosta! Kiltisti Sona pitää huolta, että pysyy lähellä eikä jää porukasta jälkeen. Luoksetulo on ollut tehotreenissä ja hyvin onnistuu, hieno pentu! Välillä namipalkka, välillä leikkipalkka, ja molemmilla palkkautuu mainiosti :) Autossa Sona osaa kulkea sievästi - joko valjaissa turvavöissä sylissä tai omassa matkustuskopassaan. Yleensä mukelo nukahtaa melko nopeasti auton hurahdettua käyntiin ;) Rölli-cavalier on ollut Eijan kanssa useamman kerran meidän seurana metsässä ja hienosti osaa spanieliherra pienen kanssa käyttäytyä! :)

Linssilude! :)

Tuopunkankaalla kipittämässä

Nautiskelija :D

Vainukoira!

Rölli & Sona - tästä näkee hieman kokoeroa ;)

Matkalainen, vielä sentään hereillä :D