...luennolle, kun pieni siiseli on varautunut koululaukkuni viereen näin anovan näköisenä?
Sona on yhdistänyt tavaroiden pakkaamisen ja laukkujen esiin ottamisen selväksi lähdön merkiksi, ja se varautuu aina laukkujen lähelle toivoen pääsevänsä mukaan. Tuo anova, hieman huolestunut katse ilmestyy heti pennun naamalle, ja sitten se töröttää laukun vieressä toiveikkaana. Huoh, koiranomistajan arjen haikeus! Reissaamme jatkuvasti Jyväskylästä Pieksämäelle ja toisinpäin, joten tätä pakkaamista pentu kohtaa luennoille tai töihin lähtemisen ja muiden menojen lisäksi suuremmassakin kaavassa ihan viikottain.
Kiltisti Sona on oppinut jäämään ja olemaan yksin, käsittääkseni lähinnä nukkuu yksin ollessaan. Jos oikein pirteänä ja aktiivisena hetkenä sen on jäätävä yksin, saattaa se muutaman minuutin vinkua ja kitistä, mutta sitten se hiljenee. Uneliaan ja juuri heränneen näköisenä Sona aina tulee ovelle vastaan, kun palaamme, eikä se ole tehnyt mitään tuhojakaan yksin ollessaan (*koputtaa puuta*), joten ilmeisesti se nukkuu ihan rauhallisesti.
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti