Perinteisiä lenkkikuvia perinteisellä porukalla. Messissä Sona, Nomi ja Rölli, kuinkas muutenkaan! Syksyisen lämpöinen lokakuinen päivä.
Heti lenkin aluksi koitti suuri harmistus, yksi meidän metsäisistä lenkkipoluista (ja marja- ja sienisaloista) Naakkimalla oli kokenut muodonmuutoksen, hakkuun :( Harmin harmi! Ei ollut paikkaa tunnistaa ollenkaan, kun puut oli pistetty nurin ja isot metsäkoneet olivat möyrineet omat jälkensä maastoon. Koirat eivät ottaneet itseensä tästä muutoksesta, vaan osasivat keskittyä olennaiseen, elämästä ja kavereista nautiskelemiseen...
Sona punahilkkana - ettei katoa syksymetsään suojavärissään
Rapa roiskuu!
Nomi on harvinaisen pitkämielinen tämän meksikolaisen sisupussin suhteen...
Nomi liitää karkuun...
Sona alkaa vaan olla niin nopea, että melkein parin kilon kokoerosta huolimatta saa Nomin kiinni!
Nomi hyppäsi tieltä sivuun...sehän Sonaa ihmetytti
Rölli sopii syksymetsään, komea spanieli!
Nomi kuulolla
"Ai oliks sulla jotain asiaa?"
Sona oli kovin seikkailunhaluinen tällä kertaa :D
Hömppä!
Pieni koko ei suinkaan ole este edes hakkuumaastossa...
Nomi pysyy kyllä sievästi tiellä...saattaa turkki likaantua, jos lähtee tutkimusmatkalle!
Tuulitukka...
Sonalla on taas kiire!
On se niin hauska koira :)
Rölliä ällöttää, taas Eija kerää sieniä ja joutuu odottelemaan!
Eijaa kuitenkin vahditaan herkeämättä...
<3
Nomi antaa Sonalle kuonoon, liekö pieni riiviö sen ansainnut? :D
Sonan seikkailut jatkuu...uhkarohkeasti! Kyllä, koira piti komentaa pois puukasasta ennen kuin mitään ikävää sattuisi.
Hippaleikit jatkukoon
Nomin turkki se on ihmeellinen, vaikka missä mudassa Nomi oli Sonan kanssa juossut, on sen turkki kotimatkalla kuitenkin näinkin puhdas!
Annoin Eijalle hyvän syyn olla haravoimatta, sillä olin suunnitellut vaahteranlehtikuvien ottamista jo useamman kuukauden ja suunnitelmahan oli toteutettava!
Yhteiskuvankin sain otettua, vaikka se tuntui kovin haastavalta! Röllihän pönöttää vaikka maailman loppuun asti, jos luvassa on herkkuja, mutta lauman nuoriso ei kyllä ottanut ollenkaan mallia spanielivahvistuksesta. Nomi oli aivan muissa maailmoissa, haaveili ja haisteli kaikkialle muualle paitsi kameran suuntaan ja Sona puolestaan ei olisi millään malttanut odottaa palkkaa ja hyppelehti levottomasti. Ota näistä sitten kuva! Pakko kyllä sanoa, että yleensä tätä porukkaa on ihan mukavaa kuvata, mutta nämä vaahteranlehdet sekoittivat pienten päät :D
Ainut onnistunut otos...onneksi edes yksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti