Näyttelyitä pukkaa: Pieksämäen ja Pihtiputaan ryhmänäyttelyt 20.7. ja 28.7.

Tämän kesän viimeisissä näyttelyissä (ja samalla Sonan viimeisissä junioriluokan kisoissa) on nyt pyörähdetty, viikon välein sattuneet tapaukset saavatkin siis yhteisen postauksen.

Ensin kipaisimme kotikylän Pieksämäen näyttelyyn 20.7.13, chihuilla tuomarina oli Kati Kilpeläinen. Kilpeläinen arvosteli chihuahuoita ensimmäistä kertaa, joten arvostelun tahti oli melko hidas, mutta ainakin hän oli perusteellinen! Juniorinarttuja oli paikalla seitsemän, kuten kuvasta näkyy...

 Ahkeran pöytätreenailun jäljiltä Sona yllätti iloisesti ja oli oikein mukavasti pöydällä, ei ollenkaan venkoillut :) Maassa liikkui ja seisoi mallikkaasti!

Näin Kilpeläinen totesi Sonasta:

"Hyvänkokoinen narttu, joka tänään antaa hieman ilmavan vaikutelman. Kokoon sopiva luusto. Kallo-osa saa olla pyöreämpi ja silmien alla lisää täytettä. Leveä alaleuka, hyvä korvien asento. Hyvä kaula ja eturinta. Kevyt runko. Hieman laskeva lantio. Riittävät takakulmaukset. Etuliikkeet saa vielä vakiintua, takaliikkeissä riittävä askelpituus. Hyvä hännänkanto. Reipas luonne."

ja tuloksena oli lopulta JUN EH-3 :) 

Juniorinarttujen määrään nähden kiva sijoitus! Eikä edes kastuttu, vaikka koko viikon ajan sääennusteet lupasivat pahimmillaan kaatosadettakin lauantaiksi ;)

Sonan jälkeen handlasin vielä Sonan kasvattajan pitkäkarvaisen chihunartun, ihanaluonteisen Hulin (Duppy Vanilla Sky), joka yllätti: NUO ERI-1, SA, PN-1, SERT ja ROP :) Onnea vielä Marika!
Chihujen jälkeen tuli cavalierien vuoro ja handlasin päivän päätteeksi vielä Iineksen (Breeze Angel In My Dreams / http://bestinshower.blogspot.fi), joka oli lopulta AVO ERI-3 :) Onnea Anna!

Viikko myöhemmin aloitimme kesälomareissumme Pihtiputaan ryhmänäyttelyssä - kaikkea sitä näyttelyharrastus teettää ;) Tuomarina toimi Markku Kipinä ja juniorinarttuja taisi olla paikalla neljä, jos oikein muistan.

Vaikka pöytätreenejä jatkettiin koko viikon Pieksämäen näyttelyn jälkeen, oli Sonan pöytäkäyttäytyminen taas kovin epäluuloista. Antaa kyllä tuomarin tutkia ja katsoa hampaat, mutta jännittää kovasti ja siksi pyöristää selkäänsä. Tuomari yllättäen ymmärsi tämän, ja ravautti Sonaa pöydällä tutkimisen jälkeen useamman kierroksen ympäri ja totesi, että nyt kun koira alkaa rentoutua, palautuu sen ylälinjakin suoraksi. Totta! Nyt kun saisin selville, miksi Sona joskus jännittää pöytää tosi paljon ja joskus ei ollenkaan...

Arvostelussa luki näin:

"Hyvänkokoinen, lanneosaltaan hieman pitkä juniori. Hyväilmeinen pää. Erinomainen purenta. Hyvät korvat ja silmät. Hieman etuasentoinen lapa. Hyvä häntä. Ylälinja saisi olla suorempi. Korkea etuaskel."

ja tuloksena JUN ERI-2, jee! :) 

Molemmat tuomarit, sekä Kilpeläinen että Kipinä, totesivat, että tämä koira tarvitsee aikaa, joten nyt se sitä saa ;) Seuraavaksi suuntaamme ehkä vasta Jyväskylän kansainväliseen näyttelyyn marraskuussa, jossa Sona pääseekin sitten nuorten luokkaan.